Keskipohjola

Esiselvitys laajemman Keskipohjolan kuljetuskäytävän jatkokehittämisestä

Kontigo sai Keskipohjola-komitealta tehtäväkseen ehdottaa Atlantilta keskisen Pohjolan kautta Venäjälle ulottuvalle (mutta Aasiaan suuntautuvalle) uudelle infrastruktuuri- ja liikennehankkeelle tavoitteet, suunnan ja laajuuden. Tehtävänä oli tarkastella käytävän konkreettisia reittejä ja tunnistettuja investointitarpeita. Lähtökohtana on sekä tavara- että henkilöliikennenäkökulma eri liikennemuodot huomioiden, mutta juna- ja laivayhteydet tulee analyysissa asettaa etusijalle.

Selvityksen tarkoituksena oli:
• tunnistaa käytävään tehtävien investointien tarve
• tunnistaa ja kuvailla merkittävät alueelliset, kansalliset ja EU-tason poliittiset prosessit
• ehdottaa yhteisiä poliittisia toimia, jotka vahvistaisivat Keskipohjolan kuljetuskäytävän kilpailukykyä.

Tehtävän lopputulokseksi toivottiin esitystä, ”concept paper”, jossa uusi hanke luonnostellaan hankesuunnitelmineen ja talousarvioineen, esim. Itämeren alueen ohjelmalle lähetettävää hakemusta varten.
Hanke rakentuu aikaisemmista NECL-hankkeista saaduille kokemuksille ja hankkeisiin liittyville toimille viimeisen 20 vuoden ajalta. Hanke on myös jatkoa sille työlle, jota on tehty ns. Midway Alignment of the Bothnian Corridorin puitteissa.

Kontigon johtopäätös tästä oli, että toimeksiantoon tulee lisätä kaksi lisätehtävää: ensinnäkin tulisi tarkastella NECLiä ja Midway Alignmentia yhtenä kokonaisuutena, ja toiseksi tulisi ehdottaa, miten näiden kahden käytävien taustavoimat voisivat vahvistaa yhteistoimintaansa hankkeen toteuttamisen myötä.
Lisäksi Kontigo nosti esille neljä strategista kysymystä, joihin mielestämme pitäisi ottaa kantaa jo ennen kuin mahdollinen hankehakemus voidaan jättää:
• Kuinka suuri on tarve saada uusi rajanylityspaikka Suomen ja Venäjän väliselle rajalle?
• Tulisiko huomio keskittää yhteen Itämeren ylittämiskohtaan?
• Yksi vai useampi itä-länsisuuntainen väylä Atlantille ja Atlantin satamiin?
• Miten yhdistämme pohjois-etelä- ja itä-länsisuuntaisen käytävän Ruotsissa?

Infrastruktuuriin ja liikenteeseen tarvitaan edelleen suuria investointeja. Periaatteessa lähes kaikilla käytävän osuuksilla ja kohteilla on edelleen suuria tarpeita. Vain muutamat näistä tarpeista mainitaan kansallisissa investointisuunnitelmissa, muiden osalta odotetaan edelleen mahdollisuutta esitellä tarpeet kansallisille viranomaisille ja keskustella niistä. Päättelemme, että työ keskisen Pohjolan itä-länsisuuntaisen leveämmän käytävän edistämiseksi jatkuu vielä pitkään.

Toinen päätelmä on, että itä-länsisuuntaiset reittilennot käytävän alueella ovat epätodennäköisiä, ellei asiaan kohdisteta lisää erityistoimia. Mainitut toimet ovat teollisuuden suhteiden inventointi alueella, jotta löydettäisiin yhteystarpeita ja rajapintoja, joita tähän mennessä ei ole huomioitu.

Lopuksi Kontigo esittää hanke-ehdotuksen, joka perustuu sille, että jätetään koordinoidut hakemukset kahdelle EU:n rajat ylittävän yhteistyön ohjelmalle, Ruotsi-Norja-ohjelmalle ja Botnia-Atlantica-ohjelmalle. Tarkoitus on, että rahoitusta hakevat hankkeet ennen päättymistään ovat perustaneet keskiseen Pohjolaan EAYY:n, jonka tarkoituksena on perustaa pitkän aikavälin, kestävä ja hankkeista riippumaton rakenne. Tämän rakenteen kautta edistetään liikenneinfrastruktuurin pitkäjänteistä kehittämistä leveämmässä käytävässä, johon kuuluvat niin Keskipohjolan kuin Merenkurkun–MittSkandian alueet sekä Suomen puolella väylä Karjalan kannaksen suuntaan.

Lue lisää esiselvityksestä.PDF

Kysymyksiä selvityksestä voi esittää kansliaan tai puheenjohtajalle.