Keskipohjola

Keskipohjola-komitean kannanotto:

Luovan talouden mahdollisuudet Keskipohjolassa erinomaiset — alan kehittäminen kärsii kuitenkin rahoituksen ja laajakatseisuuden puutteesta

Luovat alat ja kulttuuri muodostavat suuren kehittämis- ja kasvupotentiaalin Keskipohjolassa.
Luova talous syntyy kulttuuriteollisuuden rajoilla, toiminnoista, jotka epäsuorasti ovat riippuvaisia kulttuurin sisällöistä, mainonnasta, suunnittelusta ja matkailusta — esimerkiksi, kun kirjailijatalosta tehdään matkailukohde. Luoviin aloihin ja kulttuuriin lasketaan yleensä kulttuurista ja taiteesta bisnestä jalostavat toimialat, esimerkiksi arkkitehtuuri, design, elokuvat, valokuvaus, taide, kirjallisuus, media, muoti, musiikki, ruoka, näyttämötaide, matkailuala sekä nk. elämysoppiminen.
Markkinointi, matkailu ja design/muotoilu voivat tarjota arvokasta lisäarvoa perinteisen teollisuuden yrityksille, esimerkiksi bioenergia-alalle sekä asumisen ja rakentamisen aloille. Luova talous nimittäin pyörii luovien alojen ja perinteisten toimialojen rajoilla.

Kulttuurin ytimeen panostaminen on mahdollisuuksien luomista kulttuurille ja luoville aloille.

Kulttuurialan toimijat ovat useimmiten yhden hengen yrityksiä, eikä alalla ole yhtä pysyviä tukirakenteita kuin perinteisimmillä aloilla. Nämä ammatinharjoittajat ovat aina toimineet hankkeiden, pätkätöiden ja vaikeasti määriteltävän osaamisen maailmassa.

Luomiselle tarvitaan oikeanlaisia kasvualustoja. Nykyiset kankeat tukijärjestelmät eivät tarjoa oikeanlaisia edellytyksiä.

Kulttuuri- ja luovat alat työllistävät Euroopassa noin 6 miljoonaa ihmistä ja vastaavat noin 2,6%:n EU:n bruttokansantuotteesta, eli kaksi kertaa niin paljon kuin esimerkiksi autoteollisuus, mutta perinteisissä yritysten ja innovaatioiden tukijärjestelmissä ei välttämättä tunnisteta luovien alojen elinkelpoisia liikeideoita. Tukijärjestelmiä ei ole tehty palvelemaan näitä pienyrityksiä, joilla on usein erilaiset toimintamallit perinteiseen teollisuuteen verrattuna.
Nykyiset rahoitusmuodot on rakennettu tukemaan perinteisiä teollisuusaloja. Useat luovien alojen yrityksistä on pieniä ja avain näiden tukemiseen löytyy liiketoimintaosaamisen ja —mahdollisuuksien kehittämisestä. Uusien Nokioiden sijaan voidaan todennäköisemmin odottaa verkostomaisen yhteistyön tuottamia menestystarinoita.
Kulttuuri — ja luovat alat sekä innovaatiot tarvitsevat rahoituksen lisäksi mahdollisuuksia ja alustoja verkottumiselle, erilaisten osaamisten kohtaamisille ja ristiinpölyttämiselle. Tässä erityisesti julkinen sektori voi toimia mahdollistajana.

Keskipohjola-komitea osallistuu aktiivisesti KreaNordin toiminaan, pohjoismaiseen aloitteeseen, jonka tavoitteena on kulttuurin ja luovien alojen kasvumahdollisuuksien parantaminen Pohjolassa.  Työtä johtaa Pohjoismainen Ministerineuvosto ja se toimii pohjoismaisena tietojenvaihdon ja kehittämisen foorumina.

Keskipohjola-komitea katsoo,
- että luovan talouden mahdollisuuksia hyödynnetään edelleen liian vähän, ja toivoo, että yhteiskunnan tukijärjestelmiä muokataan siihen suuntaan, että myös kulttuurin ja luovan alan toimijoiden olisi nykyistä helpompi hakea tukea yritystoiminnalleen.  
- että yhteiskunnan yritystukiorganisaatioiden tulee lisätä tietämystään luovista aloista ja kulttuurista.
- että kaikilla yhteiskuntatasoilla tulee kiinnittää enemmän huomiota alan kehittämismahdollisuuksien tunnistamiseen.

Keskipohjola-komitean kannanotto on toimitettu Suomen, Ruotsin ja Norjan hallituksille, Pohjoismaiden neuvostoon ja ministerineuvostoon sekä EU:lle.

KannanottoPDF