Keskipohjola

Keskipohjola-komitean strateginen suuntaus 2018 – 2026

Keskipohjola-komitea hyväksyi uuden toimintastrategian.


Keskipohjola-komitea 2.0 – rajat rikkova oppimisen, yhteistoiminnan ja vaikuttamisen areena maaseudun ja kaupungin tasapainoiseksi kehittämiseksi

Pohjoismailla on pitkä aluepoliittisen yhteistyön historia takanaan. Yhteistyö perustuu näkemykselle, jonka mukaan yhteinen oppiminen ja yhteiset ratkaisut ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta voidaan yhdessä saavuttaa Pohjoismaiden eri alueiden kestävää kehitystä edistäviä tuloksia. Pohjoismaisen yhteistyön perusta, hyöty ja lisäarvo on siinä, että Pohjoismaiden väliset suuret yhtäläisyydet tarjoavat edellytyksiä tiedon ja kokemusten vaihdolle.

Keskipohjolan alueet ovat suurelta osin maaseutua, joilla on samankaltaisia haasteita muun muassa infrastruktuurissa, väestönkehityksessä, osaavan työvoiman saannissa ja kaupungistumisessa, mutta myös mahdollisuuksia esimerkiksi älykkään erikoistumisen ja digitalisaation muodossa. Maaseudun ja kaupungin tasapainoisen kehittämisen on sen vuoksi oltava Keskipohjola-komitean toiminnan pääteemana.

Keskipohjola-komitean tulee olla avoin oppimisareena poliitikoille ja muille päättäjille. Oppimisella on pohjoismaista lisäarvoa, koska se ponnistaa järjestelmällisesti kolmen maan raja-alueellisten jäsenten ja toimijoiden yhteistyöstä. Komiteasta muodostuu tällaisen oppimisen pohjalta asemoinnin, vaikuttamisen ja toimintaperiaatteiden muotoilun areena alueellisella, kansallisella ja pohjoismaisella tasolla. Keskipohjola-komitean tulee olla politiikan ja asiantuntijuuden kriittinen massa, jolla on yhteinen haaste – miten saada aikaan maaseudun ja kaupungin tasapainoista kehitystä ja sitä kautta saavuttaa kestävää aluekehitystä.

Keskipohjola-komitealla tulee olla edelleen tiivis kytkös Pohjoismaiden neuvostoon/Pohjoismaiden ministerineuvostoon ja muihin raja-aluekomiteoihin. Tasapainoisen kehityksen teema liittyy Pohjoismaiden neuvoston aluekehittämisen ja aluesuunnittelun yhteistyöohjelmaan 2017–2020, joka sisältää kolme yhteistä teemaa:

  1. Kestävä maaseutukehitys
  2. Innovatiiviset ja muutoskykyiset alueet
  3. Kestävät kaupungit ja kaupunkikehitys

Keskipohjola-komitean tulee Pohjoismaiden lisäksi suuntautua myös Euroopan tasolle ja EU 2020 -strategiaan. Euroopan EU 2020 -strategia perustuu innovaatiolähtöiselle kasvulle, jossa alueiden työkaluna on muun muassa omien vahvuuksien kehittäminen älykkäällä erikoistumisella.

Keskipohjola-komitean työtapaa, rakennetta ja organisaatiota muutetaan avoimeksi oppimisareenaksi. Komitean jäsenet on saatava mukaan toimenpiteisiin virallisten kokousten välisenä aikana. Komitean tulee esitellä tuloksia ja parhaita käytänteitä vuosittain toistuvissa kokouksissa ja seminaareissa. Vuosittaiset toimintasuunnitelmat ovat tärkeä työkalu strategisten pyrkimysten konkretisoinnissa.

Infrastruktuuriin liittyvä yhteistyö on tärkeää. Keskipohjola-komitea valvoo strategisesti ja ennakoivasti koko alueensa jäsenten intressejä. Pyritään kehittämään yhteistä pohjoismaista infrastruktuurisuunnittelua, jossa on selkeä itä-länsisuuntainen näkökulma.

Kulttuurialan yhteistyö on tärkeää. Se on hyvin vakiintunutta ja siihen osallistuu runsaasti kansalaisia. Kulttuuriyhteistyö heijastaa onnistuneesti yhteisiä demokraattisia perusarvoja. Kulttuuriyhteistyön tulee havainnollistaa kulttuurin roolia Keskipohjolassa maaseudun ja kaupungin välisessä tasapainossa ja pohjoismaisen yhteiskunnan rakentamisessa.

Keskipohjolan vuosittaiset kulttuuri- ja ympäristö-/energiapalkinnot ovat tärkeitä työkaluja strategian pyrkimysten saavuttamiseksi ja komitean ankkuroimiseksi eri puolilla Keskipohjolaa.